Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

02 joulukuuta 2025

Tämän joulun korttimalli

 Hei,

kiirettä pitää tällä viikolla, mutta sen verran ehdin kirjoitella, että voin esitellä tämänvuotisen joulukorttimallini ennen kuin ne kaikki sujahtavat kuoriin. Yleensä olen muistanut asian vasta kuorittamisen jälkeen, joten tämähän on suorastaan edistystä, etenkin kun tuntuu, että dementia on päivä päivältä lähempänä.

Näitä samanlaisia kortteja on moni muukin askarrellut, mutta laitan nyt kuitenkin kuvan tänne. Liimasin paperipitsisydämen kortissa roikkuvan kuusenkoristeen taakse, jotta kortti ei jää tyhjilleen, jos joku innostuu ripustamaan virkatun sydämen kuuseen. 

Sydämet on virkattu yksinkertaisella netistä löytyneellä ohjeella jämälangoista, mikä aina ilahduttaa minua. On kivaa, että "turhasta" tavarasta saa vielä aikaan jotakin hyödyllistä tai nättiä. 

Itse tykkäisin ainakin, jos saisin tällaisen kortin. Toivottavasti minun läheiseni tykkäävät myös. 

Nyt pitää lopetella tältä erää, että ehdin vielä laittaa ison kasan kortteja kuoriin ja lähtövalmiiksi.

Mukavaa alkanutta adventtiaikaa! 💗

Minttu 

 

04 marraskuuta 2025

Kierrätyskynttilöitä

 

Mukavaa marraskuun alkua!

Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää saamistani kommenteista. On aina mukava tietää, että joku on käynyt lukemassa juttujani.

Kun nyt on päästy pimeimpään syksyyn, alkaa mielessäni kangastella joulu. Laadinkin jo itselleni aikataulun, jota noudattamalla ei pitäisi tulla kiire. Toisaalta tiedän, ettei se tule pitämään, olenhan tehnyt sen joka vuosi. 

Ensimmäisenä tehtävänä listalla oli vanhojen kynttilänpätkien sulattaminen muotteihin, jotta minun ei tarvitse heittää niitä kaatopaikalle. Jos jotakin vihaan, niin tavaran heittämistä sekajätteeseen. Olen valmis melkoiseen vaivannäköön ja romun säilömiseen, ettei niin tarvitsisi tehdä. Näistäkin kuvassa näkyvistä jämistä olisi tullut melkoinen patti kaatopaikan huipulle. 


 Tein muutaman muotin maitopurkeista, mutta sitten muistin, että minulla on kaupasta ostettuja tyhjenneitä kynttiläkippoja, jotka voisin täyttää ensin. Lajittelin Havin valkoiset kruunukynttilänpätkät erikseen ja se kyllä kannatti. Niistä syntyi kaikkein tasaisin ja kaunein massa. Kummallinen, vähän läpikuultava aines, josta muut kynttilät oli tehty, ei ollut mielestäni läheskään niin laadukasta. Siitä tehtyihin kippoihin ilmestyi yön aikana keskelle monttu, Havi-kynttilään sitä ei tullut. Se monttu on kyllä kynttilöissäni lähes aina, enkä ole keksinyt, miten sen saisi jäämään pois. Jostain kumman syystä maitopurkkikynttilöihin sitä ei tällä kertaa tullut, vaikka ne on tehty siitä ”huonommasta” massasta. Olisipa kiva tietää, mistä se johtuu. Jos tiedät, kerrothan ystävällisesti kommentoimalla tätä viestiä.

 

Tässä kuvassa siivilöin roskia pois sulasta kynttilämassasta. Keittiösiivilä on siihen hommaan oikein hyvä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässäpä näitä valmiita kynttilöitä. 

Sulattelin värilliset ryhmittäin erikseen ja yritin tehdä purkkikynttilöihin raitoja. Ihan täysin se ei onnistunut, koska edelliset kerrokset eivät ehtineet täysin jäähtyä. Mielestäni nämä kaksi maitopurkkikynttilää ovat oikein kauniita, kuin sumuisia suomalaisia maisemia.

Korikynttilöistä toinen on lähes täydellinen Havi-kynttilä ja toinen montulla varustettu viritys. Kunhan niissä on tuli, eroa tuskin huomaa.


Tässä vielä pari monttukynttilää. Pidän värikkäästä hillopurkkikynttilästä tosi paljon. Mielestäni siitä tuli hauska ja raikas. Taidan polttaa sen kuitenkin vasta kevättä odotellessa. Siihen asti se voi odotella kannen suojassa.

Näin ne joulupuuhat lähtivät käyntiin. Nyt ei ole nurkissa yhtään kynttilänpätkää ja voin alkaa kerryttää uutta varastoa. Kivaa oli, vaikka koko ilta siihen meni!

Hyvää isänpäivää, mikäli en sitä ennen satu kirjoittelemaan!

Minttu

09 toukokuuta 2025

Ommeltuja korvakoruja

 

(Toivottavasti) lämpenevää viikonloppua sinulle!

Palasin juuri värjöttelemästä työpaikkani kevätretkeltä. Virkistyspäiväksi sitä kai sanotaan. Vaikka sää oli kylmä, tunnelma oli lämmin. Saimme kokeilla Pajulahdessa sisäcurlingia sekä jousiammuntaa. Kumpikin oli oikein hauskaa. Vähän jo suunnittelimme, että syksyllä tullaan porukalla ihan omalla kustannuksella ammuskelemaan, sen verran pääsimme jo innostumaan.

Iltapäivällä oli ohjelmassa leikkimielisiä kisoja ja laavulla istuskelua. Jotkut paistoivat vaahtokarkkia nuotiolla, mutta minusta ne näyttivät melko äkkimakealta tavaralta, joten jätin kokeilematta. Vaikka tulen ääressä istuinkin, kylmä meinasi tulla. On tämä Suomen kevät niiiin ihanan raikas.

 


Tämä viikko on ollut niin hektinen, etten ole pahemmin käsitöihin ehtinyt koskea. Niinhän siinä tuppaa käymään jatkuvasti, mutta toivoa voin pitää yllä, että joskus olisi vielä kokopäiväisesti aikaa. Siihen on kylläkin vielä monta vuotta, kun eläkepäivät mahdollisesti koittavat.

Julkaisenpa tässä nyt täytteeksi vanhoja tekeleitäni, kun uusia ei ole tullut. Joskus männävuosina olen tehnyt tällaisia korvakoruja ompelemalla. Se on oikein hauskaa puuhaa, mutta aikaa se vie. Näillä ei pääsisi ainakaan rahoiksi lyömään, jos niitä työkseen tekisi.

 Näistäkin on kahdet tullut lahjoitettua jonnekin, joten uusia olisi syytä taas näpertää. Mutta milloin? Kevättyöt puutarhassa painavat päälle ja iltaisin on niin turkasen vähän aikaa. Saattaapa jäädä tämäkin harrastus syksymmälle.

Nyt pitää lämmittää sauna, että luut lämpenevät, hrrrr.

 Minttu

24 huhtikuuta 2025

Kässäkerholainen esittäytyy


Mukavaa keväistä päivää, uusi lukijani!

Olen lapsesta saakka ollut intohimoinen käsitöiden tekijä. Erityisesti ompeleminen on aina kiinnostanut minua. Myös neulomalla, virkkaamalla, solmimalla (makramee) ja askartelemalla syntyy kaikenlaista enemmän tai vähemmän onnistunutta tavaraa.

Hyvällä maulla, mitä se nyt sitten onkaan, on harvoin tekemistä tuotosteni kanssa. Käytän paljon alennusmyynneistä löytämiäni kankaita, tilkkuja, jämälankoja jne. Niistä sitten tulee, mitä sattuu. Harvemmin jaksan suunnitella asioita kovin kauan. Otan vain kankaan tai lankakerän ja annan palaa. Ihan parasta on se, kun materiaalia on liian vähän ja joudun soveltamaan. Silloin mielikuvitus on yleensä kukkeimmillaan.

Käyn päivätöissä, joten tarpeeksi aikaa käsitöihin ei ole milloinkaan. Nyt olen kuitenkin muutaman päivän yksikseni lomalla, joten saan nauttia täysin rinnoin peuhaamisesta tekstiilien kanssa.

Julkaisen tässä muutaman kuvan vanhoista käsitöistäni, koska en ole vielä ehtinyt tehdä tuoreita tällä lomalla.

Toivottavasti tapaamme toistekin 


Minttu