Ommeltuja korvakoruja

 

(Toivottavasti) lämpenevää viikonloppua sinulle!

Palasin juuri värjöttelemästä työpaikkani kevätretkeltä. Virkistyspäiväksi sitä kai sanotaan. Vaikka sää oli kylmä, tunnelma oli lämmin. Saimme kokeilla Pajulahdessa sisäcurlingia sekä jousiammuntaa. Kumpikin oli oikein hauskaa. Vähän jo suunnittelimme, että syksyllä tullaan porukalla ihan omalla kustannuksella ammuskelemaan, sen verran pääsimme jo innostumaan.

Iltapäivällä oli ohjelmassa leikkimielisiä kisoja ja laavulla istuskelua. Jotkut paistoivat vaahtokarkkia nuotiolla, mutta minusta ne näyttivät melko äkkimakealta tavaralta, joten jätin kokeilematta. Vaikka tulen ääressä istuinkin, kylmä meinasi tulla. On tämä Suomen kevät niiiin ihanan raikas.

 

Tämä viikko on ollut niin hektinen, etten ole pahemmin käsitöihin ehtinyt koskea. Niinhän siinä tuppaa käymään jatkuvasti, mutta toivoa voin pitää yllä, että joskus olisi vielä kokopäiväisesti aikaa. Siihen on kylläkin vielä monta vuotta, kun eläkepäivät mahdollisesti koittavat.

Julkaisenpa tässä nyt täytteeksi vanhoja tekeleitäni, kun uusia ei ole tullut. Joskus männävuosina olen tehnyt tällaisia korvakoruja ompelemalla. Se on oikein hauskaa puuhaa, mutta aikaa se vie. Näillä ei pääsisi ainakaan rahoiksi lyömään, jos niitä työkseen tekisi.

 Näistäkin on kahdet tullut lahjoitettua jonnekin, joten uusia olisi syytä taas näpertää. Mutta milloin? Kevättyöt puutarhassa painavat päälle ja iltaisin on niin turkasen vähän aikaa. Saattaapa jäädä tämäkin harrastus syksymmälle.

Nyt pitää lämmittää sauna, että luut lämpenevät, hrrrr.

 Minttu

Kässäkerholainen esittäytyy

Mukavaa keväistä päivää, uusi lukijani!

Olen lapsesta saakka ollut intohimoinen käsitöiden tekijä. Erityisesti ompeleminen on aina kiinnostanut minua. Myös neulomalla, virkkaamalla, solmimalla (makramee) ja askartelemalla syntyy kaikenlaista enemmän tai vähemmän onnistunutta tavaraa.

Hyvällä maulla, mitä se nyt sitten onkaan, on harvoin tekemistä tuotosteni kanssa. Käytän paljon alennusmyynneistä löytämiäni kankaita, tilkkuja, jämälankoja jne. Niistä sitten tulee, mitä sattuu. Harvemmin jaksan suunnitella asioita kovin kauan. Otan vain kankaan tai lankakerän ja annan palaa. Ihan parasta on se, kun materiaalia on liian vähän ja joudun soveltamaan. Silloin mielikuvitus on yleensä kukkeimmillaan.

Käyn päivätöissä, joten tarpeeksi aikaa käsitöihin ei ole milloinkaan. Nyt olen kuitenkin muutaman päivän yksikseni lomalla, joten saan nauttia täysin rinnoin peuhaamisesta tekstiilien kanssa.

Julkaisen tässä muutaman kuvan vanhoista käsitöistäni, koska en ole vielä ehtinyt tehdä tuoreita tällä lomalla.

Toivottavasti tapaamme toistekin 

Minttu